Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dream. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dream. Näytä kaikki tekstit

6. toukokuuta 2018

Vie mut kotiin

Tule ostamaan, mä myynnissä oon. 
Monta hyvää rakkautta, rikottuina taskussa,
 kaupan päälle saat. 
Tule hakemaan, mä valmiina oon.
 Muistot muovikasseissa, sydän matkalaukussa. 
Valmis muuttamaan. 
Vie mut kotiin.

-----------------------------

Oon tässä miettinyt kuluneiden kuukausien aikana paljon omilleen muuttamista. 
Asun siis vielä vanhemmillani, mutta halu muuttaa omaan kotiin on kova. Mä olen selaillat asuntoja netistä, tehnyt suunnitelmia mm. siitä, mitä kaikkea mä tarvitsen jos muutan. Laskenut asumistukia ja sitä rataa. Ainoa este tälle kaikelle on mun hoitotaho, Tintti, Tepoli ja ehkä jopa J.
Mä en tiedä kuinka saisin ne vakuuttuneeks siitä, että mä pärjään yksin. Että mä oon valmis muuttamaan yksin.

Mä oon jo useamman vuoden puhunut vanhemmilleni, kuinka haluaisin, että me muutettaisiin pois tästä kaupungista. Täällä on tapahtunut mulle niin paljon pahaa.
Mua on kiusattu peruskoulusta asti, mulle on huudeltu kaduilla kiusaajien toimesta ja ehkä painavin syy, mut on raiskattu tässä kaupungissa. 
Se on asia, josta olen halunnut vaieta, en ole halunnut siitä puhua. En tiedä onko se hyvä vai huono, mutta mä olen vaan yrittänyt unohtaa. Vaikeinta tässä on, että mä en siihen vieläkään vuosien jälkeen ole pystynyt. Takaumia tulee aina kun mä liikun tässä kaupungissä yksin pimeällä. Se tapahtuma tulee mun uniin monta kertaa kuussa. En mä pääse sitä pakoon, vaikka kuinka haluaisin.

Nyt viimeisen vuoden aikana olen alkanut miettimään, että voisinhan mä muuttaa täältä yksinkin. Ajattelin muuttaa lähemmäs Tintin vastaanottoa, jotta ei tarvis mennä bussilla tai pyytää vanhempia viemään mua. Mä kun pelkään busseja kuollakseni. Jos asuisin vastaanoton lähellä, ei tarvitsisi ajaa, eikä käyttää bussia.

Olen katsellut tosiaan niitä asuntoja ja olen valinnutkin sieltä kolme hyvää vaihtoehtoa. Vuokrakaan ei ole ollut mikään mahdoton ja kuukaudessa jäisi ihan hyvin rahaa elämiseen. 
Mä myös oon haaveillut, että ostaisin itselleni kissan. Mulla on jo hamsteri, mutta siitä kun ei päivisin ole juurikaan seuraa, se vaan nukkuu kaiket päivät. Siksi haluaisin kissan. Olen mietiskellyt jo ihania nimiä pienelle kissalle. Miltä kuulostaisi Sumu?

Jokatapauksessa vanhempien mielestä en voi muuttaa, ellei Tintti, Tepoli ja J suostu. Jos oikein ymmärsin, niin päällimmäiset syyt muutolleni ovat:
- Kuinka osaan mennä nukkumaan ajoissa.
- Kuinka jaksan siivota
- Kuinka jaksan tehdä ruokaa
- Kuinka saan itseni ulos asunnosta 
Tuo viimeinen tarkoittaa varmaankin lähinnä hoitokäyntien ulkopuolista elämää. He pelkäävät, että jämähdän neljän seinän sisälle ja käyn vaan pakolliset jutut. 
En yhtään vähättele heidän huoltaan, kyllä muakin hieman jännittää yksin asuminen. Mutta aion näyttää heille, että pärjään. Kyllä mä osaan ja pystyn. Mulla on niin paljon tekemistä viikolla ja viikonloppuisin ajattelin tulla silloin tällöin käymään vanhemmillani. 

Huomisessa Tepoli & Tintti tapaamisessa aion ottaa asian puheeksi. Aion saada heidtä vakuuttuneeksi  siitä, että tämä on hyvä juttu. En voi muutakaan, tähän kaupunkiin en voi jäädä. On päästävä pois. 

-------------------------

with you, i am home.

2. lokakuuta 2017

Joka keinussa keinuu

Väliä taivaan ja helvetin heiluu, 
Hän kokee huiput ja kuilut, kun keinuu, kun keinuu. 

---------------

Taas se sama uni. Näin sen ekan kerran kun olin alle kouluikäinen. Unessa kiipeän 6 kerroksisen kerrostalon rappuja, kohti ylintä kerrosta. Talossa ei ole hissiä. Mä kiipeän rappu rapulta ja kerros kerrokselta. Juuri, kun lähden nousemaan viimeisiä rappuja, rappukäytävä katoaa altani. Minä putoan. Putoan todella nopeasti, kohti pohjakerrosta. Juuri, kun olen osumassa kylmään, kiviseen lattiaan. Minä herään. 

Kelataan hieman taaksepäin. Kun olen nousemassa viimeisiä rappuja, oikealla puolellani, viimeisen oven edessä seisoo joku. Hän on selin minuun päin. Kuka se on? Juuri, kun raput katoavat hän on kääntymäisillään minua päin. En ehdi nähdä häntä. Alan pudota.

-

Viime päivinä oon yrittäny tsempata. En halua näyttää heikolta. Jos ihmiset ympärilläni saisivat tietää, mitä todellisuudessa tunnen, lääkitystä varmasti lisättäisiin. Ja sitä en halua, missään nimessä. Nytkin minun pitäisi syödä Leponexia ainakin 150mg iltaisin ja ottaa Ketipinoria 50mg-100mg, ennen kuin menen nukkumaan. Todellisuudessa, otan Leponexia 50mg ja Ketipinorit on edelleen hakematta. 

Haluaisin olla kokonaan ilman lääkkeitä. Olen sitä ehdottanutkin muutamille, mutta he vain alkavat puhua siitä, kun viimeksi olin ilman lääkkeitä 10kk ja mitä siitä seurasi. Juu, kyllähän minä itsekin muistan, mitä kävi. Mutta olisin mieluummin masentunut/ahdistunut, kuin se, että olisin lihava. 

Kuulostaa ehkä teidän korviinne oudolta. Kuka haluaisi olla masentunut, ahdistunut tai psykoottinen? 

Tehdäänpä näin:
Sinulla on kädessäsi kaksi karkkia. Sininen ja Punainen. Karkeilla on eri vaikutukset, kummallakin haitat ja hyödyt.
Sininen: Painosi pysyy normaaleissa mitoissa, mutta sinua masentaa, kuulet ääniä, näet harhoja.
Punainen: Vointisi on tasainen, mutta painosi nousee 5-10kg kuukaudessa. 

Kumman sinä valitset?

----------


-----------

Who are you, when no one is watching?