Ajatusten purkua

 she says

beauty is pain

and there's

beauty in

everything.

What's a 

little bit of

hunger?

-------------------

Mä olin jo sängyssä lukemassa kirjaa, mutta sitten mä tajusin, että en pysty mennä nukkumaan, jos en ole kirjoittanut ensin tänne. Jotenkin tuntuu, että on liikaa ajatuksia päässä ja mä en pysty rauhoittumaan nukkumaan. Itse asiassa, mun on pitänyt tulla tänne kirjoittamaan näistä jo muutamia kertoja, mutta mä en muka ole ehtinyt. Ihan kuin mulla ois kiire koko ajan.. No minne? En tosiaan tiedä.

Ihan ensin mun mielessä pyörii ajatuksia mun lääkitykseen liittyen. Tai oikeastaan niiden lopettamiseen liittyen. Mä haluaisin lopettaa Solianin kokonaan, mutta polilla ei olla samaa mieltä. Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. He ovat tietenkin huolissaan mun voinnista ja siitä mitä sille tapahtuu, kun olen ilman lääkkeitä. Muakin vähän mietityttää. Mutta sitten taas, mun elämään tulis niin paljon hyvää, jos lopettaisin lääkkeet. Mm. mun paino tippuisi takaisin siihen, minkä mä. haluan sen olevan, mun kuukautiset todennäköisesti tulis takas ja mä saisin nukuttua. Uskon, että Solian vaikuttaa näihin kaikkiin huonolla tavalla. Mä haluan ainakin katsoa ja testata, miten mun käy. En ole nyt mikään lääke vastainen, vaan voin aloittaa Solianin takaisin, jos mun toivomia muutoksia ei tapahdu ja vointi menee huonoksi. 

Mua ärsyttää, kun jo kaksi aikaisempaa poli käyntiä on ollut lähinnä mun käännytys yrityksiä syömään lääkkeitä. Niinku, mitä ihmettä? Ymmärrän joo kyllä, että teidän mielestä mun olis tärkeää ne syödä, mutta kun mä en aio nostaa sitä määrää enää, vaan vähentää. Toivoisin, että he ymmärtäisivät myös mun kannan. 

Toinen asia, mistä puhutaan aivan liian paljon, on mun syömiset tai lähinnä syömättömyys. Oon ollut sen asian suhteen aika rehellinen (mikä jälkeen päin on kaduttanut), mutta minkäs teet. En haluais kauheesti valehdella enää, oon sitä nimittäin tehnyt jo monet vuodet, mutta mun on näköjään taas pakko alkaa, kun mun ei anneta laihtua rauhassa. Se on ainoa asia, mikä on mulle tällähetkellä tärkeää, vaaka ja laskeva paino lukema. Mä oon valmis tekemään mitä vaan, että saan ensi kesään mennessä vaa'an näyttämään sitä tiettyä lukua. Sitä lukua, jonka mä oon jo kerran saavuttanut ja aion saavuttaa uudelleen. 

Tuntuu, että tää blogi ja insta on ainoot paikat, jossa voin olla rehellinen ja kertoa mun jutuista ilman, että tarvii pelätä, miten muut reagoi. Mun pitäis ehkä kirjoittaa tänne enemmänkin ja aionkin, ehkä sitten päivällä. Mutta välillä tää tarve tulee tälleen lähempänä puolta yötä. En tiedä mistä johtuu, mutta näillä eväilä mennään.

 

---------------------

I can go

 a little

while 

longer.