Ethän pelkää pimeää, siel on monta kynttilää.
Nuku vain, jos väsyttää. Vielä valvon vierelläs.
------------------
Mä istun mun sängyllä yksin, pimeässä. On aamuyö, mä en oo saanut unta. Siitä on nyt 4 päivää, kun mä viimeksi söin lääkkeitä. Lopetin Leponexin 200 milligrammasta seinään. Mä en yksinkertaisesti enää pystynyt syömään sitä. Enkä mä oo pystynyt kertomaan mun hoitajalle. Mulla on sinne taas aika ens viikolla. Jutellaan kuulemma siitä, että pystyisinkö mä taas käymään töissä. Olin sielä viimeksi reilu puolivuotta sitten. Oon ollu nyt sairaslomalla.
Mua pelottaa. Pimeys. Onneks en oo ihan yksin Se on taas täällä. Me juteltiin äsken. Se on iloinen kun mä pystyin lopettamaan lääkkeet. Se lupas auttaa mua pärjäämään. Lupas auttaa mua mun hoitajan kanssa. Se sanoi, että jää pitämään mua kädestä, kun mä nukahdan.
-----------------
-----------------
Then, the silent screams:
I'd help you make them stop, cause in the night,
i see your face
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, luen kaikki kommentit läpi ennen julkaisua. Jos haluat jättää kommentin, muttet halua, että sen julkaisen, jätäthän siitä tiedon kommenttisi loppuun. Kiitos!