26. marraskuuta 2017

friEND

When you walk away, 
I count the steps that you take. 

Do you see how much I need you right now?

------------

Mulla on ystävä, jonka kanssa on aina hauskaa. 
Mulla on ystävä, jonka kanssa voi puhua kaikesta, maan ja taivaan väliltä. 
Mulla on ystävä, joka ei jätä mua ikinä pulaan.

Tai rehellisesti, mulla oli.

Mä mietin yleensä öisin, että mitä mä tein väärin? Miksi sä et halua olla mun kanssa? Me ollaan tunnettu peruskoulun toiselta luokalta asti. Ollaan oltu kavereita lähes 10 vuotta, joista muutamat vuodet ollaan oltu parhaita kavereita. Ennen mä kävin teillä ja sä meillä viikottain. Joskus jopa useammin. Nykyään on iso saavutus, jos nähdään kerran kuussa. Silloin kun nähdään, istumme meillä, emme koskaan teillä. Juttelemme ruokapöydän ääressä lähinnä, kuinka lukio-kaverisi ovat taas olleet hauskoja. Yleensä pelaamme jotain peliä, sillä siitä saa keksittyä puoliväkisin keskustelun aiheen. 

Jos joskus pyydän sinua mukaani, vaikka shoppailemaan Helsinkiin, sanot yleensä, ettei ole rahaa. Tai sitten sanot, että sinun täytyy vahtia pikku veljeäsi tai auttaa pappaa. Viimeksi, kun pyysin sinua mukaani Ruotsiin, (josta olimme puhuneet jo kauan) sanoit, että sinulla ei ole rahaa, koska olit juuri ostanut koulupöydän huoneeseesi. Ymmärsin sen täysin, kunnes.. Ilmoitit muutaman viikon päästä facebookissa lähteväsi ''maailman ihanimman tytsyn'' kanssa viikoksi Pariisiin. Tultuasi sieltä hehkutit, kuinka olit tuhlannut lähemmäs 1000 euroa Pariisissa. Eihän sinulla pitänyt olla rahaa?

Tälläisia tilanteita on ollut useasti. Olen pyytänyt sinua jonnekin kanssani, mutta et ole päässyt. Sen sijaan olen nähnyt kuvia instagramissasi tai snäpissäsi, kuinka olet bilettämässä muiden kanssa. Sinulla on aina aikaa muille, mutta ei minulle. Perut tapaamisemme ja sovit muiden kanssa uuden. Mä olen sulle sanonut, että mulle ois ok tulla joskus teidän kanssa jonnekin. 

----------

Please, could you just forget me? It hurts less than empty promises.

----------

Mä odotin innolla sun synttäreitä. Me puhuttiin jo mun juhlissa siitä, mitä kaikkea me voitas tehdä. Sä kerroit ketä olit aatellu kutsua. Lähempänä synttäreitäsi, huomasin, että mulla oli samalle päivälle muuta menoa. Ilmoitin sulle ja sä vaikutit tosi pettyneeltä. Mua alko harmittaa, sillä olisin halunnut tulla sun synttäreille. Olithan sä mun paras kaveri. Mä tein kaikkeni, jotta sain siirrettyä menoni toisille päiville. Ilmoitin sulle kaksi päivää aiemmin, että pääsen juhliisi. Ja sitten sä sanoit, että olit kutsunut yhden mun pahimmista kiusaajista. Mä sanoin sulle, että en sitten voi tulla juhliisi. Luulin, että tiedät, ettemme tule toimeen. Sä sait valita, kumman haluat synttäreillesi mieluummin. Sinä valitsit kiusaajani.

Mihin se luotettava ja turvallinen ystäväni on kadonnut? Missä on hän, jolle pystyin kertomaan kaiken? Me puhuttiin toisillemme aina suoraan. Ei valheita, ei turhia lupauksia. Meillä oli tosi hauskaa yhdessä. Sä olit mun tukipilari. Muistatko sen, kun tulit yhtenä päivänä luokseni, kun minusta ei kuulunut mitään viikkoon? Sä koputit meidän oveen ja vaadit päästä sisälle. Tulit huoneeseeni ja näit kuinka veri valui ranteistani. Sinä tartuit kädestäni ja pyysit minua lopettamaan. Otit terän vierestäni ja veit sen pois. Olit vieressäni, kun vanhempani tulivat huutamaan minulle. Otit minut luoksesi yöksi, sillä en halunnut jäädä kotiin. Kiitos siitä. Nyt tilanne on lähes sama, paitsi, että kukaan ei ole viemässä terää kädestäni. Kukaan ei estä, kun satutan itseäni.

---------------


----------------

If you don't text me, I'll understand
If you don't call me, I'll understand
If I forget you, you'll understand.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei, luen kaikki kommentit läpi ennen julkaisua. Jos haluat jättää kommentin, muttet halua, että sen julkaisen, jätäthän siitä tiedon kommenttisi loppuun. Kiitos!